Virtahepo makuuhuoneessa: Miksi rakastaa voi vain vapaudessa by Tommy Hellsten

Virtahepo makuuhuoneessa: Miksi rakastaa voi vain vapaudessa Reviews

• 
  Ville Verkkapuro

  Tommy Hellsten is such a treasure. I've read a lot of his interviews and am well aware of him as a person and as a thinker, philosopher, a human being.
  I've read Virtahepo olohuoneessa previously and it was such a good book on addiction and growing up around people who are addicted. My favourite line, which I still think about to this day, is "it's never too late to have a happy childhood", that's very important. We are still children. And this proved many points on that, on the subject of love; we still have a tender, attention-seeking child inside of us, someone who is fragile, suspicious and afraid – and that child usually stands in the way of love. True love, it is, that only exists in freedom and in forgiveness and acceptance.
  The older I become the more I am in peace with all this God and Jesus and other things. I'm not religious, but spirituality seems just... logical to me. So the parts about God and Soul were okay with me.
  Oh, love, how famous you are and how very well misunderstood you are, too. There is nothing better and nothing easier.
  If love hurts, you are doing it wrong.
• 
  Tapani Aulu

  Mitä ihmettä tämä oikein yritti olla. Tosissaan kirjoitettua vai ihan puhdasta huuhaatuubaa? Ilman uskonnollisuuttakin tämä olisi mennyt kyllä todella pahasti ohi meikäläisestä, mutta uskonto vei ihan kaiken lopunkin uskottavuuden. Yksikin tähti on liikaa.
• 
  Maria

  Olipas uskonnollinen kirja.... 😶
• 
  Amanda

  3,5 tähteä. Kirjassa oli valtavasti hyviä oivalluksia ja havaintoja ihmisenä olemisesta ja elämästä, joten suosittelen tämän lukemista. Jotkin asiat eivät vain kolahtaneet itselle tai olivat mielestäni huonosti tai vajavaisesti ilmaistuja.
  
  Kirjassa esim. mainittiin vain, että parisuhteessa tulee hoitaa omat haavat eikä etsiä syytä toisesta, vaikka välillä suhde ei vain yksinkertaisesti toimi, ja oman itsensä hoitaminen ja ikuinen kehittäminen ei johda lopulliseen, tarvittavaan muutokseen. Parisuhteessa on kuitenkin kaksi tekijää, ja jos toinen ei osallistu omien haavojensa hoitamiseen tai suostu katsomaan toisen näyttämää peiliä, toista ei voi väkisin muuttaa tai kehittää. (Tästä Arto Pietikäinen on puhunut hyvin.) Lisäksi Hellstenin taipumus uskosta puhumiseen on hieman vierasta, vaikka hän teki sen osittain hengellisyyden varjolla. Tuli sellainen olo, että tekisi mieli valaista kirjoittajalle, että on olemassa muitakin uskontoja ja muunlaista hengellisyyttä kuin kristinusko.
  
  Hellsten kuvasi kuitenkin erittäin hyvin, miten kärsimys vaikuttaa meihin ja miten tärkeää turvan tunne on. Miten yhteyden puuttuminen ja ohitetuksi tuleminen johtavat hylätyksi tulemisen kokemuksiin ja vaikeuksiin luottaa toisiin ihmisiin.
  "Näemme itsessämme vain sen, joka on meissä tullut nähdyksi."
  Hellsten kuvaili hienosti, miten omien rajojen asettaminen ja itsensä kunnioittaminen sitä kautta on elintärkeää, sillä se luo turvaa ja integriteettiä. Itseään ei tule hylätä miellyttääkseen muita.
• 
  Sonja

  I previously read Saat sen mistä luovut - elämän paradoksit by Hellsten, which I really enjoyed. Unfortunately Virtahepo makuuhuoneessa didn't really live up to my expectations. Nothing in this felt really all that new and Christianity played too large of a part in this for my taste.
• 
  Tuija

  Hyvää pohdintaa pilaamisesta, häpestä, syyllisyydestä, läsnäolosta ja elämästä.